Keskeistä uudessa määräyksessä on se, että laitoksen ympärillä olevasta 5 kilometrin suojavyöhykkeestä ja 20 kilometrin varautumisalueesta luovutaan.

Suojavyöhykkeet ja varautumisalueet on toki oltava tulevissakin voimaloissa, mutta ne määritellään jatkossa tapauskohtaisesti.

Ydinvoimalaitoksia voidaan siis rakentaa lähelle asutusta eli jopa kaupungin tai teollisuuslaitoksen kylkeen, jos se onnistuu turvallisuudesta tinkimättä.

Määräys ei koske nykyisiä ydinvoimala-alueita, eli niissä nykyiset rajoitukset jatkuvat.

Kaukolämpö olis vamaan menny putkessaan suoja-alueen verrankin, mut onhan se kätsympää et niitä saa laittaa lähemmäs olemassaolevaa putkistoa. Artikkeli ei kerro kuinka lähelle pienydinvoimalan saa tulevaisuudessa rakentaa, ainoastaa et se voi olla “lähellä asutusta tai teollisuusalueella”.

Artikkeliin haastateltu Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman kertoo lisäksi:

– Steady Energy on tehnyt aiesopimuksen Helenin ja Kuopion Energian kanssa enimmillään yhteensä viidentoista reaktorin rakentamiseksi. Käymme neuvotteluja myös muiden energiayhtiöiden kanssa. Tämä määräysmuutos helpottaa muidenkin mukaanlähtöä, sanoo Nyman.

Nymanin mukaan laitoksen kaupallinen toteutus edellyttää, että se voidaan rakentaa kaukolämpöverkon yhteyteen. Kiinteiden suojaetäisyyksien vuoksi pienydinvoimalasta kiinnostuneet kunnat eivät ole kyenneet käynnistämään laitospaikan sijoittamisen edellyttämiä kaavoitusprosesseja.

Niiden aikataulu on saada ensimmäinen kaukolämpöpienydinvoimala käyntiin vuoteen 2030 mennessä. Joka ainakin tässä päässä nostattaa kulmakarvaa, kun se on niin lyhyen ajan päässä. Niiden nettisivulla on tarkempi aikataulu, jossa on myös niiden hahmottelemat välivaiheet. Sen mukaan tänä vuonna pitäisi saada aikaan tutkimus- ja kehityskäyttöön tulevan pilottilaitoksen investointipäätös.

  • hydroptic@sopuli.xyz
    link
    fedilink
    suomi
    arrow-up
    2
    ·
    edit-2
    5 months ago

    Ihan hyvä muutos tämä. Toki joo se kaukolämpöputki olisi ekstrakilometrit voinut kulkea ilman ihan järkkyä hävikkiä, mutta miks turhaan jos sen ei olis välttämättä pakko? Suomi on paikkana erinomainen reaktorille, kun täällä ei pakkasta lukuunottamatta luonnon ääri-ilmiöitä juuri esiinny, ja tämän päälle riski siitä että maankuori päättää yhtäkkiä, että nyt vittu riitti, on häviämättömän pieni. Moderni ydinvoimala ei käytännössä ilman jonkunlaista väkivaltaa lähde fissiomateriaalia roiskimaan ympäriinsä, ja koska meillä ei niitä maanjäristyksiä esiinny niin täällä se vaatis käytännössä terrori-iskun joka saa niin paljon tuhoa aikaan, että onnistuu korkkaamaan reaktorin (tai ydinpolttoaineen varastointipaikan tmv) ja sen suoja-rakennuksen, ja lennättämään ilmaan partikkeleiksi räjähtänyttä 235U:ta. En ny lähtis väheksymään tommosen tempauksen riskin suuruutta vaikkakin todennäkösyys on hyvin pieni (ja vaatisi luultavimmin aika levottomat määrät räjämiittiä), mut en myöskään pidä sitä mitenkään niin kauheen todennäkösenä skenaariona että sen takia pitäisi jättää täysin ennalleen noi suojavyöhykkeet ja varautumisalueet, ilman mitään mahdollisuutta reaktorityyppikohtaiseen harkintaan.

    Voin tosin kyllä kuvitella kuinka moni joka ei aiheesta sen kummemmin ymmärrä voi hermostua, koska apua kohta naapurissa on sätiöintiä ja Fukushima ja Chornobyl ja meidän lapset hohtaa pimeässä. Aika monella ei ole ees alkeellisen tason ymmärrystä siitä, että mitkä tekijät noissa oli ne, jotka aiheutti sitä fissiomateriaalin leviämistä ympäristöön – neukuilla paska reaktori, paskat käyttäjät, paskat johtajat, paskat toimintatavat ja ylipäätään aika vitun paska maa; Fukushimassa taas yksinkertaisesti huono tuuri paljon varauduttua vahvemman maanjäristyksen kanssa, jonka se voimala silti kesti yllättävän hyvin, eikä tilanne perkelöitynyt ihan spektaakkelinomaisesti (vaikka ei nyt hyvinkään käynyt.)

    Jonkunasteisia riskielementtejä ydinvoimaloissa tulee aina olemaan, ei siitä oikein pääse mihinkään kun fissiomateriaalia käpistelee, mutta ne mitä ne modernin modulaarivoimalan riskit on, on aika eri maailmaa kuin jonkun aivan päin vittuja käytetyn neukku-RBMK:n (hyi) tai siirrosalueelle rakennetun mutta hyvin suunnitellun voimalan. Enemmän sille säteilylle altistuu betonitalossa, ja säteileviä partikkeleita vapautuu ilmaan enemmän hiili- kuin ydinvoimalasta.

    Näin post scriptum, mun oma ymmärrys näistä sätiöintijutuista pohjautuu aikuisella iällä yliopistossa käydyn ydinteknologiakurssin (ei Suomessa, tosin varmaan täältäkin esim Aallolta löytyy) lisäksi yleiseen nörttiyteen, mutta en millään tapaa oo asiantuntija ja kurssinkin kävin ihan huvikseni, kun kiinnosti että mites nää vihaset kivet ny ihan oikeasti toimii.

    Edit: ja kieltämättä joo vähän optimistisen oloinen toi 2030. Ei se pienvoimalakaan mikään yksinkertainen projekti ole, vaikka ei toki lähellekään samaa luokkaa ko tuhansia megawatteja ulos puskeva voimala

      • hydroptic@sopuli.xyz
        link
        fedilink
        suomi
        arrow-up
        3
        ·
        5 months ago

        Joo siitä oli peräti erillinen luentokerta ja se oli ihan mielenkiintosta päästä vähän syvemmälle siihen koko clusterfuckiin. Yllättäen pidetään aika keskeisenä tapahtumana ydinvoiman historiassa ni varmaan suhteellisen peruskauraa peruskursseilla 😀

        Mut laitanpa ton luennon kuunteluun, varmasti paljon ehtiny unohtumaan vuosien varrella. Kiitti vinkistä.